Lilja-serkku kävi viikonloppuna kylässä. Se oli oppinut vasta käveleen ja oli vielä melko horjuvainen. Osasin kuitenkin olla tosi varovainen Liljan läheisyydessä ja tarvittaessa pidin sitä kädestä kiinni. (Ja suikkasin muutaman suukonkin poskelle...)

Tämän kuvan nimi on "lapsuus". Se on otettu meidän keittiön ikkunasta.

Äiti teki taas pipon. Tämä kesäpipo on nyt paljon sopivampi kuin
tämä .

Viikonloppuaamuisin vanhemmat eivät jaksa avata silmiään ihan täysin heti kun Eeli herää. Usein saatetaan köllöttää pitkäänkin sängyssä seurustellen. Viime sunnuntaina taisi molemmat vanhemmat olla vielä melko pihalla, kunnes isi havahtui siihen, että oli liian hiljaista...

Sain syntymäpäivälahjaksi saippuakuplavehkeet ja ne oli kerrassaan mielettömän hienot! Viljamin kanssa puhalleltiin ulkona oikein keskittyneesti. Vähän oli hankalaa puhaltaa tarpeeksi varovasti, kun olin niin mahdottoman innostunut niistä kuplista...isi kuitenkin näytti, että pitää puhaltaa hiljaa vaan - muuten tulee pelkkä iso räiskis.
Tämä on mun äiti. Se monesti pussailee, mutta on silti aika ihq.

7.5.2006 pidettiin hurjat 2-vuotiskemut! Kakku oli päivänsankarin lempisellaista: suklaata! Ilmassa oli jännitystä heti aamuvarhaisesta: aamu alkoi 6.10, jolloin ensimmäiset lahjat aukaistiin. Vieraita kävi lähempää ja kauempaa ja päivä oli niin sankarin kuin ylpeiden vanhempienkin mielestä oikein onnistunut ja mukava. Kiitos vielä kaikille kävijöille ja muuten vain muistaneille!

Taiteilijaelämää... sormiväreily on hauskaa - olkoonkin että meillä on vain valkoista maalia. Mutta sekin oli ihan ookoo, kun ensin maalattiin valkoisella, annettiin kuivua ja seuraavana päivänä piirrettiin sakuralla päälle. Piirtämistä paljon hauskempaa oli tosin raksutella sakurat mahdollisimman pieniksi paloiksi - ne katkesivan NIIN helposti! Äiti oli kuvitellut laittavansa minut piirtämään jotta saisi itse tiskata, mutta sitten se vahti koko ajan kuitenkin vieressä, etten katkoisi ihan kaikkia liituja.