Sairastit vesirokon huhtikuussa, juuri ennen neljättä syntymäpäivääsi. Se alkoi viattoman näköisinä näppylöinä, joita oli kaksi korvien takana ja toiset kaksi selässä. Kolmantena päivänä näpyt villiintyivät ja alkoivat levitä joka paikkaan. Ja niitä todella oli _joka_ paikassa. Oli korvakäytävässä, päänahassa, kielessä, silmässä, varpaiden välissä jne... Oikeastaan ei ollut yhtään paikkaa, missä näppyjä EI ollut. Kestit tosi hienosti kutinan. Et kiukutellut oikeastaan ollenkaan, vain yöt oli hankalia. Etenit selkää hankaamalla sohvalla tai seinää pitkin. Kyllä säälitti; kun sinua vain katsoi, niin tuntui itseä alkoi kutittaa silmittömästi. Olit kovin väsynyt, kuumetta oli monena päivänä putkeen ja nukuit 2-4 tunnin päiväunia. Toisaalta, samaan aikaan vesirokon kanssa sairastit flunssavirusta, johon liittyi korvatulehdus. Eli oli siinä pienelle kestämistä. Yöt olivat rauhattomia, kun kutisit niin kovasti. Katkonaisesta yöstä huolimatta olit aamulla kuin päivänpaiste, pirteä ja hyväntuulinen.
Äitiä väsytti aamuisin vähän enemmän yövalvomisten jälkeen... Aamuisin hait ensimmäisenä itsellesi vaatteet päälle, vaikutti siltä että paljas iho oli liian herkkä. Ekana aamuna äiti löysi sinut eteisestä vetämässä toppakinttaita käteen. Syytä kysyttäessä, tuumasit, että "kun minulla on tämä näppytauti". Niinpä vietit suuren osan päivästä puuvillalapaset tai hanskat kädessäsi (ks. yllä). Hanskat kädessä oli helpompi hangata ja käsien näpytkin oli peitossa. Suihku- ja rasvaushommat eivät olleet sinulle mieleen ollekaan. Ne onnistuivat vain lahjonnan kautta - vaikka aina jälkeenpäin totesitkin, että kylläpä tuntui hyvältä. Ruuan suhteen viikko oli myös hieman haasteellinen. Korvatulehduksen tiimoilta olit jo valmiiksi hyvin vähäruokainen eikä suun vesirakkulat auttaneet asiaa... Nälkä sinulla kuitenkin välillä oli ja äitiä nauratti kovasti, kun varmistit aina, että "mitä ruokaa - minä syön vain herkkuruokia!" Söit jauhelihaa eri muodoissa paitsi keittona, makaronia, riisiä, lohta, silakkapihviä, nakkia, munaa, jugurttia. Kaiken kaikkiaan hämmästytit äitiä ja isiä reippaudellasi ja hyväntuulisuudellasi. Olit sairaampi kuin koskaan aikaisemmmin - tämä sairaus sai sinut pötköttämään, loikoilemaan sängyssä ja pysymään paikallasi, se on uutta se!
