Kesälomalla osa 3 - maakrapuina

Myös maissa on ollut paljon mielenkiintoista hommaa. Eritoten Mikkelissä, jossa on iso piha. Ja Kissakoskella Matin mökillä, koska siellä on remontti. Ja remontti on hyvä asia *an sich*.


Fundeeraustauko. Me tuotantopainotteisen maailmankuvan omaavat tiedämme, että tehokkaassa projektissa noin 50 prosenttia on suunnittelua. Matin mökin lisäsiiven rakentaminen vaati hieman pohdintaa.


Metsämansikoita. Kissakoskella oli joka puolella metsämansikoita. Äiti neuvoi tekemään niistä tällaisen helminauhan. Isi sitten kyllä söi sen, koska minun mielestä mansikat on väkeviä.


PuuCee. Kissakoskella käytiin kakalla ulkona. Vessassa oli paljon perhosia, joten se oli hyvä juttu.


Etana-Eeli. Tein itselleni tällaisesta rahista kotelon, niinku etanalla. Äitin ja isin mielestä olen lapsi, jolla on kehittynyt ruumiinkuva. Minun mielestäni olen lapsi, jolla on kotelo, niinku etanalla.

Kesälomalla osa 2 - vesillä

Tampereelta ajettiin Helsinkiin, tai siis oikeastaan Espooseen. Siellä minun hommana oli viihdyttää Ronja-vauvaa kertomalla juttuja ja illistelemällä. Sekin onnistui hyvin. Tai ainakin uskon sen onnistuneen hyvin, sillä Ronja kommunikoi tyytyväisenä yli 80 desibelin kiljahduksilla.



Vähän vettä ja aurinkoa. Isin kanssa kahlailemassa Tammisaaressa.

Tällä lomalla on satanut aika pajon vettä ja paistanut aika vähän aurinko. Mutta kun oltiin Karinia ja Torbenia katsomassa Tammisaaressa, oli vähän aikaa ihan oikea kesä. Kahlailin hieman vedessä ja pelottelin lokinpoikasia.



Veneen kuljettaja. Minulla on raskas kaasukäsi ja äärimmäiset ohjausliikkeet.

Hirvensalmella Liisa-mummin ja Matin luona pääsin veneilemään. Minä ohjasin venettä, kun Matti kävi kokemassa verkot. Illalla nukkumaan mennessä totesin isille, että "olipa hyvä, että minä olin ohjaamassa. Matti ei olisi yksin pärjännyt." Isi sanoi, että Matti on kyllä joskus ajanut venettä yksinkin. Mitenkähän se on pärjännyt?


Porosaari. Puhuin reissulla Poronsaaresta, eikä kukaan tajunnut mistä on kyse. Sitten ymmärsivät, että tarkoitin Hirvensalmea. Just niin, aikuiset on joskus niin kapea-alaisia.

Kesälomalla osa 1 - Tampereelle

Kulttuuria Kaustisilla. Eli ranskalaiset Nesteen kahviossa.

Me ollaan nyt kesälomalla. Meille on vuokrattu hieno punainen farmariauto ja sillä me ajelemme joka paikkaan. Ollaan ajettu jo ainakin ranskalaisia syömään Kaustisille, sitten Tampereelle, Helsinkiin, Tammisaareen ja tätä postia kirjoittaessa ollaan jo Mikkelissä. Aika paljon on tapahtunut.



Porkkanaa ja poseerausta. Anselmi, 2, Viljami, 4, ja Eeli, 4 Ylöjärvellä.

Ensimmäinen pysähdys oli tosiaankin Tampereella. Tai oikeastaan Ylöjärven Metsäkylässä, jossa asuu Viljami. Me synnyttiin lähes samaan aikaan TAYSissa ja sitten äitit ja isitkin ystävystyivät. Viljamilla oli mukava takapiha, jossa saattoi leikkiä ennen kaikkea terassin remontointivehkeillä, eli sahausjätteellä, ruuvimeisseleillä, sahoilla ja sellaisilla.



Fiilistelyä Tampereella. Äitillä on ollut vähän ikävä Tampereelle. Niinpä me käytiin Koskipuistossa syömässä jäätelöä ja katsomassa kun "vesi putoaa" (= voimalaitoksen koristeena oleva vesiputous).



Onni ja äiti. Onnista oli hauskaa, kun minä pelleilin. Äitistäkin se oli hauskaa. Olen aika hyvä pelleilemään.

Tampereella käytiin katsomassa myös Jannen ja Lauran uutta Onni Aimo Eevert -vauvaa. Onni oli aika iloinen tyyppi. Ja vielä iloisempi se oli kun minä näytin temppuja: juoksentelin eteen ja taakse, kyykkäsin, huutelin, kukuin ja naureskelin.

Pitsa alla Tonno

Lempiruokaani on pitsa. Meillä on vakipaikkana Otokylän Välimeren ravintola Rooma, jossa osaan tilata itse pitsani. Kun tulee minun vuoroni tilata, sanon: "Lastenpitsa. Tonnikala, salmi (Eeli luulee, että salami on Oulun murretta ja kirjakielinen sana on salmi) ja katkarapu. Juomaksi maitoa." Ne Rooman setät tuntee meidät ja jutustelevat aina mukavia. Joskus minun on hankala saada selvää, mitä ne sanoo. Esimerkiksi ne kutsuvat minua aina sankariksi, vaikka eihän minulla aina voi olla syntymäpäivä! Silloin menee pasmat vähän sekaisin, mutta korjaan tilanteen kertomalla esim. että: "Minä olen Eeli neljä vuotta ja tulin pyörällä!" Joskus tehdään pitsaa kotonakin.

Kastemato

Me löydettiin äidin kanssa takapihalta kiven alta kastemato. Pyysin äitiä antamaan sen käteeni ja siinä se sitten luikerteli. Tarkasteltuani sitä jonkin aikaa pätkäsin sen muitta mutkitta kahteen osaan ja heitin maahan. Sen jälkeen maassa kiemurteli kaksi matoa! Madon kädessä pitämisestä selvisin paremmin kuin leppäkertun pitämisestä, josta meinasi tulla paniikki.

Autoilija aurinko

Käytiin isin ja äitin kanssa liikennepuistossa. On se kumma että nyt vasta minut sinne veivät! Aivan mahtava paikka, niillä oli autoja, suojateitä, poliiseja, liikenneympyrä ja ihan oikeat liikennevalotkin! Piti ajaa rauhallisesti ja näyttää suuntamerkkiä kääntyessä. Ja kuunnella jos poliisilla oli jotain huomauttamista ajamisesta. Oli aika hittiä. Vähän ruuhkaisaa oli liikenteessä, kun aurinko paistoi ja paikalla oli paljon autoilijoita. Liikennevalot oli ehkä parhaat ja ajelinkin niiden kautta noin 15 minuuttia putkeen.

Juhannus ja kiikku

Juhannuksena oltiin Mikalla ja Elinalla. Niillä oli piha. Ja pihalla oli koivussa naru, jossa saattoi roikkua. Roikuin. Oli siis kiva juhannus.

Vauhtipuisto ja sadekesä

Kerran paistoi aurinko. Päätimme lähteä vauhtipuistoon. Haimme Liljan mukaan ja suuntasimme Hietasaareen. Kuten niin monesti tänä kesänä, sää vaihtui hetkessä helteestä ukkosmyrskyksi. No, me syötiin vauhtipuiston pihamökissä ensin eväät, sitten kahviossa jäätelöt ja käytiin vähän pomppimassa pomppulinnassa, kun siinä oli sateensuojaksi katto. Sitten mentiin kotiin, josta pihalta löytyi lunta! Tai oikeastaan rakeita. Sitten me leikittiin vähän hiekkalaatikolla ja pelleiltiin meccano-auton renkailla. Oli tosi kiva vauhtipuisto-päivä!

Narkolepsia

Olen jättänyt päiväunet viime aikoina vähemmälle, tai melkein kokonaan pois. Joskus se on vähän hankalaa, kun alkaa tuossa kello neljän maissa hieman väsyttää. Tuija toi minut kotiin tässä vastikään ja jäi isin kanssa raataamaan eteiseen. Minä ajattelin vähän levähtää eteisen portaissa. Tuli ihan oikea uni. Ja nukuin kolmisen tuntia. Onneksi joku oli nostanut sohvalle ja ottanut pipon pois päästä.