Eelin blogi on muuttanut / My blog has moved!
Uudelleenohjataan maagisesti... / Redirecting...

Siirryt automaattisesti uudelle sivulle. Tunnet olosi rentoutuneeksi. Kun lasken viiteen, olet täysin rentoutunut. Jos et niin klikkaa linkkiä:
You should be automatically redirected. If not, visit
http://palokangas.net/paketti/
Ja muista päivittää osoitekirjaasi!
Kiitos!

30. toukokuuta 2007

PERUSASIAT:

1)



2)



3)

Iltapäivä Liljan kanssa. On tosi kiva, että minulla on näin mukava serkkutyttö. Me ollaan samassa hoitopaikassa, mutta jaksetaan ihan hyvin viettää aikaa vielä hoitopäivän jälkeenkin yhdessä. Me ollaan niin samanikäisiä, että meillä on aika samat kiinnostuksen kohteet - niin hyvässä kuin pahassa. Tässä me ollaan kiinnostuneita liiduista. Lilja tykkää jonkun verran myös nukeista. Minä en taas ymmärrä niitä, koska niillä ei voi leikkiä. Niitä täytyy vain hoitaa ja laittaa nukkumaan - mitä leikkimistä se nyt sitten on?!

Kolmevuotias Eeli. Eelin synttäreitä juhlittiin toukokuun alussa lauantaista maanantaihin. Lauantaina oli viralliset juhlat - ne missä oli kummit ja mummit ja kakut ja pillit ja kuplat ja hassut hatut. Ihan kaikki ei päässeet tuolloin kuitenkaan paikalle ja muistamisia on tipahdellut sittemmin vielä monia. Kiitos kaikille! Meillä oli mukavat juhlat. Päivänsankari oli reipas ja suloinen. Videolla on liikuttava pätkä, jossa Eeli ennen kynttilöiden puhaltamista laulaa: "Pienen kynttilän sytytän, sytytän, sytytän, pienen kynttilän sytytän, iloksi kaikille." On se uskomattoman reipas poika. Niin monella tapaa iso jo, mutta vielä niin monella tapaa pieni vielä. Just sopiva. Tässä joitain otoksia teille, jotka ette päässeet paikanpäälle.

Polkutraktori ja peräkärry. Kun Eeliltä ennen syntymäpäiviä kyseltiin, mitä hän toivoo lahjaksi, vastaus oli aina polkutraktorin, polkutraktorin, polkutraktorin (=kolme polkutraktoria) ja peräkärrryn!"


Isin kolmevuotias.

Kun kaikilla juhlijoilla alkoi olla liian hiki ja toiset alkoivat näyttää ärtymyksen merkkejä, oli aika toteuttaa jo lähes traditioksi muodostunut ohjelmanumero: saippuakuplien puhallus .


Toinen huippulahja oli polkupyörä! Tämän lahjan sain vähän ennakkoon, joten synttäreillä poljin jo täyttä häkää. Tässä kuvassa näyttää niin kuin Lilja jotenkin jeesaisi, mutta se ei ole totta...








Toukon kanssa hiekkalaatikolla. Touko on minun serkkupoika. Se ei varmaan olekaan aikaisemmin esiintynyt täällä. Se on vasta kahdeksan kuukautta, eli melko vauva. Tykkään Toukosta kuitenkin kovasti; sillä tuntuu olevan samantyyppisen intressit kuin minulla. Se tykkää niinkö autoista, autonrenkaista, vararenkaista, peräkärryn renkaista ja kippirekoista. Minä ymmärrän hyvin, että Touko on vielä pieni ja annan tosi reilusti sen katsella autojani. Touko tykkää myös katsella kun hypin tasajalkaa se vieressä. Se naurattaa sitä.

24. toukokuuta 2007


Pappa on mukava. Sen kanssa saa hommata ihan oikeilla vehkeillä! Tässä puran pöytää ja käyttelen akkuporakonetta ihantostanoinvaan. Meillä kotona ollaan aika jälkijunassa, kun siellä on tarjolla vain muovisia liimapuristimia (!).
Mummu lähetti mummulan kameralla otettuja kuvia, jotka on otettu aiemmin talvella. Tässä meillä on hiihtoharjoitukset. Pari kertaa kävin lumillakin. Oli jotenkin aika paljon hankalampaa ulkona kuin tällä mummulan buclée-matolla...sisällä meno vaikutti jotenkin niin hallitulta.
Tässä on ensimmäinen naama, jonka piirsin. Tämä oli joskus tuossa huhtikuussa. Nyt osaan jo seistä yhdellä jalalla "niin kuin haikara"!

21. toukokuuta 2007

En osaa vielä piirtää pääjalkaisia - harjoittelen vielä naaman piirtämistä. Osaanpa kuitenkin rakentaa pääjalkaiskissan! Äiti oli tästä tosi otettu - ei ollu varmaan tajunnu, että virstanpylväitä voidaan saavuttaa myös 3D-tekniikalla. Nii-in, minä olen muuten kolme! Kuvia on tulossa lähiaikoina, kunhan saadaan kerjättyä eri lähteistä tarpeeksi mallikelpoisia otoksia. Äiti kysyi minulta tänään, aionko mennä isona naimisiin. Vastasin siihen, että "joo". Sitten se kysyi, että "kenen kanssa?", johon minä oikaisin, että: "hmph, en kenenkään, osaan mennä yksinkin!". (Niin, todellakin Eeli on KOLME vuotta. toim. huom.)

Saippuakuplien puhaltaminen on mukavaa puuhaa! Olen myös siinä tosi taitava. Totesin äidille tänään ainakin 70 kertaa puhallussession aikana, että "Enkö minä olekin TAITAVA puhaltaja!". Kuplat onnistuikin tänään tosi hyvin, koska en saanut hyrskyttää purkkia ennen puhaltamista. Oli vaan niin tuulinen ilma, että tahtoivat viuhahtaa milloin mihinkin suuntaan. Huomaavaisesti kävin yksitellen puhaltamassa kaikille puutarhan kukille ja köynnöksille erikseen kuplia. Ja traktorille ja peräkärrylle tietenkin kanssa.

1. toukokuuta 2007

HAUSKAA VAPPUA, miau!